Kohtaaminen on asenne

Marjo Ehn
19.maaliskuuta 2015

Kun koen tulevani nähdyiksi, kuulluiksi ja ymmärretyiksi, olen saanut kokemuksen dialogista. Dialoginen kohtaaminen on enemmän kuin keskinäinen vuorovaikutus. Se tapahtuu kahden tai useamman henkilön välillä. Se on kontaktiin tulemista ja kohtaamiseen antautumista. Se on läsnäoloa toiselle ja toisille täydesti. Tässä hetkessä ei ole mitään kohtaamista tärkeämpää.

 

Kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi tuleminen on tarve, jota kukin meistä kaipaa vuorovaikutussuhteissa ja työyhteisössä. Kun tulen kuulluiksi, nähdyiksi ja ymmärretyiksi, kokemus on lämmin ja rakkaudellinen. Siitä seuraa hyvää energiaa, joka säteilee eteenpäin.

Oma asenne on tärkeä tunnistaa

Vaikka tiedämme, miten mahtava kokemus on tulla kohdatuksi, emme aina pyri siihen tietoisesti. Kokoukset ja kohtaamiset ovat usein rinnakkaismonologeja. Työyhteisössä keskustelut palavereissa ja kokouksissa ovat osallistujien monologeja, joita kerrotaan rinnakkain kuulematta toisia. On mahdottoman kova tarve päästä kertomaan oma näkemys, oivallus tai idea. Keskittymällä oman monologin esittämiseen emme kuule muita. Kokous suoritetaan.

 

Dia6

 

Jos asenne itseä ja toisia kohtaan on välinpitämätön, ei voi olettaa, että syntyy dialogia. Toisaalta, jos välitän itsestäni, mutta en toisesta tai toisista, ei siinäkään synny dialogia. Silloin ollaan taas esittämässä rinnakkaismonologeja, joissa oman äänen kuuleminen on tärkeintä. Hyvää lopputulosta ei synny myöskään, jos vähättelemme itseämme ja koemme, ettei minun ajatuksillani tai oivalluksillani ole mitään merkitystä. Hyvä dialogi syntyy siitä, että arvostamme kohtaamisessa itseämme ja toisia tasavertaisesti.

Kohtaamista voi treenata

Kohtaamisen taustalla vaikuttaa oma asennepääoma; olenko itseä ja toisia kohtaan huomioiva vai välinpitämätön. Tämä edellyttää myös vuorovaikutustaitoja. Näitä taitoja ovat puhumisen ja kuuntelemisen taidot. Näitä taitoja voi jatkuvasti kehittää.

 

Jos oma asenne on välinpitämätön ja puhumisen ja kuuntelemisen taitoja ei ole, vuorovaikutustilanne ajautuu helposti konfliktiin. Toisaalta, jos asenne vuorovaikutuksessa on välinpitämätön, mutta taidot ovat hyvät, tilanne voi ajautua manipulointiin ja tahalliseen väärinymmärtämiseen.

 

Ihmisillä on helposti halu ymmärtää väärin, koska emme ole tietoisia omista motiiveistamme eli taustalla vaikuttavasta negatiivisesta asenteestamme.  Hankaluutta syntyy myös silloin kun asenne on välittävä ja huomioiva, mutta keskustelukumppaneilta puuttuu vuorovaikutustaidot. Silloin syntyy väärinkäsityksiä.

 

Vuoropuhelu syntyy siitä, että asenne keskustelukumppania kohtaan on välittävä eli lämmin, kiinnostunut ja ymmärtävä. Hyvän asenteen lisäksi tarvitsemme puhumisen ja kuuntelemisen taitoja. Tietoisen puhumisen ja kuuntelemisen taitoja kannattaa opetella.

 

Psykologinen valmennus, coaching ja työnohjaus auttaa kehittämään yksilön, mutta myös organisaation tapaa olla vuorovaikutuksessa. Organisaatiot, jotka hyödyntävät psykologista valmentamista,  ovat oivaltaneet, että psykologinen pääoma ja ilmapiiri on tärkeä kilpailukyky kun halutaan tehdä organisaation kulttuurista houkutteleva asiakkaille ja työntekijöille.

Tietoisen puhumisen taidot:

  1. Puhu itsestäsi, eli omasta puolestasi.
  2. Kuvaile aistihavaintosi, mitä näet, kuulet ja tunnet
  3. Jaa ajatuksesi
  4. Ilmaise tunteesi
  5. Sano mitä tahdot
  6. Kerrot mitä teet tai aiot tehdä

Tietoisen kuuntelemisen taidot:

  1. Saavuta ymmärrys, ennen kuin ryhdyt toimimaan: siirrä toistaiseksi omat ajatuksesi syrjään ja pyri pikemmin seuraamaan kuin johdattamaan puhujaa
  2. Ole tarkkaavainen, pysähdy
  3. Näe sanaton viestintä
  4. Kuuntele äänensävyjä
  5. Tunnista tietoinen puhe, ks. yllä
  6. Ilmaise kuulleesi
  7. Rohkaise ilmaisemaan lisää
  8. Tee yhteenveto siitä mitä kuulit
  9. Kysy tarkentavia kysymyksiä

 

Kuusi näkökulmaa organisaation ilmapiirin johtamiseen

Topics: Työyhteisön toimivuus, Ilmapiiri, Kohtaaminen, Vuorovaikutus, Dialogi, Psykologinen valmennus, Ilmapiirin johtaminen, Psykologinen pääoma, Kuuleminen, Näkeminen, Kokous, asennepääoma, Kilpailukyky, Organisaation kulttuuri