Auta ihmisiä luottamaan, että tästä selvitään

Julkaistu 10.6.2020 – Ilona Rauhala

Kevät on ollut organisaatioissa mielenkiintoista aikaa. On ollut huikeaa kuulla asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden onnistumisista tämän erikoisen tilanteen keskellä. Samalla on ollut pysäyttävää kuulla, millaisia haasteita tilanne on eri toimialoille tuonut. Paljon on jouduttu sopeutumaan myös pettymyksiin ja tappioihin. 

Organisaation kulloinenkin tunnelma ja ilmapiiri on heijastusta siitä, mitä yhteisössä tapahtuu pinnan alla. Onko ilmapiiri turvallinen, kannustava ja eteenpäin katsova? Luovatko esimiehet uskoa ja luottamusta siihen, että kaikki on hyvin ja vähintäänkin järjestyy?

Kun ilmapiiri on tulehtunut tai turvaton, se näkyy joillain toimialoilla sairauspoissaoloina, ja suoritustason laskuna. Toisilla toimialoilla se näkyy ylisuorittamisena ja sitä kautta pikkuhiljaa kumuloituvana kamelin selän katkeamisena. 

Tässä poikkeustilanteessa mitäänsanomaton tai turvaton ilmapiiri mahdollistaa herkemmin epävarmuuden ja hädän kohtuuttoman korostumisen. Esimiesten stressi heijastuu tiimiin silloin, kun lähijohtamisesta puuttuu turvallisuutta lisäävä ja vahvistava viestintä ja kohtaaminen. Kommunikointi saattaa olla monotonista, epäselvää, liian asiakeskeistä tai kokonaisuudessaan liian vähäistä.  

Psykologisen pääoman johtaminen parantaa ilmapiiriä ja suoriutumista

Psykologisen pääoman ulottuvuudet – toivo, optimismi, resilienssi eli sinnikkys ja minäpystyvyys eli itseluottamus – korreloivat myönteisesti työssä pärjäämisen ja menestymisen kanssa. Näitä taitoja voidaan kehittää niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Hyvä paikka aloittaa on esimiestyö.

Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että työhyvinvointi ja tuottavuus ovat osaamisen, prosessien ja resurssien lisäksi seurausta organisaation optimaalisesta psykologisesta pääomasta, myönteisestä ilmapiiristä sekä siitä, miten hyvin esimiehet kommunikoivat yhteisistä tavoitteista ja ohjaavat toimintaa. Esimiehiltä vaaditaan riittävää itseluottamusta ja kykyä toimia myös paineen ja stressin alaisena. Kiireessäkin viestinnän olisi hyvä olla rakentavaa ja itsevarmaa. 

Monet esimiehet ovat keskimääräistä sujuvampia viestinnässä, mutta poikkeusaika on nostanut vaatimustasoa kirjallisen ja verbaalisen viestinnän ohella kuvallisessa viestinnässä. Miten viestin liikkuvassa kuvassa ja tilanteessa, jossa kasvoni näkyvät isolla ruudulla? Miten viestin kasvoillani, on perinteisesti saanut vähemmän huomiota esimiesvalmennuksissa.

Valmentava keskusteluote vahvistaa psykologista turvallisuutta

Kun esimiesten epävarmuus ja stressi välittyy eteenpäin, syntyy halvaannuttava lumipalloefekti, jossa koko organisaation ilmapiiri jähmettyy. Tällaisessa ilmapiirissä kollektiivinen itseluottamus heikkenee ja suoritustasot laskevat. 

Valmentava keskusteluotteen tason nostaminen esimieskunnassa on yksinkertainen ja helppo tapa parantaa ilmapiiriä. Kun esimiesten keskustelemisen taidot paranevat, he kykenevät kohtaamaan vaikeita tilanteita ja erilaisia ihmisiä laadukkaammin. Heidän kykynsä ottaa vastaan ideoita ja ehdotuksia nousee ja sitä kautta ihmisten kokemus siitä, että heidän tekemänsä työ on arvokasta, lisääntyy. 
Esimiesten valmentava ote luo uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen. 

Kannustan investoimaan valmentavan johtamisen taitojen kehittämiseen nyt, kun aletaan pikkuhiljaa siirtymään uuteen normaaliin. Kun haluat terästää omia tai organisaatiosi esimiesten valmentamisen taitojasi, hyödyt varmasti minun ja Makke Leppäsen laatimasta Valmentava Johtaminen verkkokurssista, jossa annamme konkreettisia työkaluja ja muistutuksia siitä, mistä valmentavassa johtamisessa on kyse. Nämä taidot parantavat ilmapiiriä myös silloin, kun johdetaan etänä.