Häiritsevätkö tunteet aikaansaamistasi?

Submitted on18.1.2021 byIlona Rauhala

Tutkimukset osoittavat, että tunteet vaikuttavat ihmisten suorituskykyyn: energiatasoon, päätöksentekokykyyn, tapaan olla vuorovaikutuksessa, sitoutumiseen, palautumiseen ja motivaatioon. Kun haluamme vapauttaa ihmisen täyden potentiaalin, meidän on ymmärrettävä syvästi, mitä tarkoittaa olla ihminen – myös työelämässä.

Tämän suuntaisesti lukee Jarkko Rantasen, Ira Leppäsen ja Heikki Kankaanpään kirjan Johda tunneilmastoa – Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali (Alma 2020) takakansitekstissä. Kirja tarjoaa arvokkaita oppeja erityisesti johtajille ja esimiehille työpaikan tunneilmastosta ja sen vaikutuksesta ihmisten suorituskykyyn. Tunteet ovat keskeinen osa ihmisyyttä, kaikessa mitä teemme. Tunne-elämän ymmärtäminen on teema, joka koskettaa niin yksityiselämää kuin kokemusta työelämästä. Tunteiden roolin merkitys osana työelämää on tärkeää, koska ne vaikuttavat niin olennaisella tavalla meidän sitoutumiseen, tuottavuuteen ja luonnollisesti myös hyvinvointiin.

Joko teidän yhteisöllänne on tunnesopimus?

Noin seitsemän vuotta sitten ounastelimme psykologi, valmentaja ja tietokirjailija Jarkko Rantasen kanssa, että kymmenen vuoden kuluttua työelämässä todennäköisesti naureskellaan ajalle, jolloin työyhteisössä tai osana työsopimusta ei sovittu mitään siitä, missä mielentilassa kukin saapuu töihin ja osallistuu kokouksiin. Pohdiskelimme, että tulevaisuudessa asiasta sopimista pidetään todennäköisesti yhtä itsestään selvänä, kuin tuolloin seitsemän vuotta sitten sopimista esimerkiksi työajoista. Laadimme tuolloin yksinkertaisen ehdotuksen tunnesopimukseksi ja se meni jotakuinkin näin:

Tunnesopimus

Seuraavat kysymykset on laadittu työyhteisön tunnesopimuksen keskustelun pohjaksi. Aluksi jokainen voi miettiä, mikä seuraavista kysymyksistä on erityisen tärkeä, eli mistä keskustelemiselle juuri teidän yhteisössänne olisi hyvä varata aikaa. Jokaisesta kysymyksestä ei tarvitse keskustella heti kerralla. Tärkeintä on käynnistää aiheesta keskustelua. Miltä minusta tuntuu juuri nyt?

Millaisia tunteita yhteisössämme saa näyttää? Miltä haluan että minusta tuntuu kun teen töitä? Miltä minusta saa tuntua? Miten meillä näytetään tunteita? Millaisista asioista meillä vaietaan? Mistä täällä on lupa innostua? Millä tavalla on sopivaa näyttää innostusta? Miten meillä käsitellään tunteita? Miten meillä toimitaan vaikeiden tunteiden kanssa? Millaista tunneilmastoa haluamme rakentaa? Miten aion itse vaikuttaa tämän tunneilmaston rakentumiseen? Miltä minusta tuntui keskustella näistä asioista?

Tunnesopimusta laadittaessa on tärkeää ymmärtää seuraavat tunteisiin liittyvät lainalaisuudet:

1. Tunteet tarttuu

2. Rikas tunne-elämä parantaa suoritusta

3. Kielteisten tunteiden käsittely ja myönteisten tunteiden herättely on jokaisen vastuulla

4. Omien tunteiden johtamisen ensimmäinen askel on kyky tunnistaa oma tunne ja sanoa se ääneen.

 

Tunteiden merkitys työelämässä suoriutumiseen ja onnistumiseen

Hyvä esimerkki tunteiden merkityksestä työelämässä on miettiä omia tuntemuksia tehdessä jotain haastavaa tai sellaista, johon liittyy negatiivisia kokemuksia ja toisaalta tehdessä jotain mukavaa, mielekästä tai merkityksellistä. On selvää, että suoriutuminen on erilaisissa tunnetiloissa erilaista. Johtamisen näkökulmasta ei kuitenkaan ole yksinkertaista saada ihmisiä myönteiseen tunnetilaan, kunhan vain innostaa riittävästi. Jarkko sanoittaa tätä hienosti: ”jos ihmiset eivät voi työssään hyvin, he eivät edes halua innostua ennen kuin asiat on käsitelty siten, että on tilaa innostua”.

Esimerkiksi muutostilanteisiin liittyy usein tunteita, jotka pitää käsitellä ennen kuin ollaan valmiita suoriutumaan. Toisaalta positiivisilla tunteilla voi olla valtavan voimaannuttava ja suuntaakin muuttava vaikutus. Pienelläkin aidolla ja läsnäolevalla kohtaamisella voi olla toiselle ja hänen tunteilleen suuri merkitys.

Työn merkityksellisyydestä ja laajemmin koko elämän tarkoituksesta puhutaan tällä hetkellä paljon. Kun keskustelin Jarkko Rantasen kanssa tunne-elämästä, tunteiden roolista työelämässä ja paljosta muustakin, Jarkko kyseenalaistaa tätä varovasti: “Jos ihminen elää täysillä tässä ja nyt, ei hän silloin mieti mikä on kaiken tarkoitus.” Todellista merkityksellisyyttä on siis olla täysillä elossa juuri tässä hetkessä.

Kuuntele ja / tai katsele Jarkon kanssa käymäni keskustelu alta. Voit kuunnella keskustelun myös podcastina Spotifysta, iTunesista, SoundCloudista tai YouTubesta. Löydät podcast-jakson myös somekanaviltani Facebookista ja Instagramista, joissa voit liittyä keskusteluun teemasta.