Mindfulness luonnolliseksi osaksi arkea

Julkaistu 13.12.2020 – Ilona Rauhala

Hektinen arki, kiire, itselle asetetut vaatimukset ja yllättävät vastoinkäymiset kuormittavat ja saattavat aiheuttaa stressiä. Moni tunnistaa kuormituksen ikäviä vaikutuksia niin mielessä kuin kehossa. Tietoisuustaidot, meditaatio ja mindfulness ovat olleet trendikkäitä teemoja jo vuosia ja moni hoitamaa stressioireilua tai ahdistusta erilaisten läsnäoloharjoitteiden avulla. Mutta mistä mindfulnessissa on todella kysymys ja miten tietoisuustaitojen kehittäminen voi auttaa normaalia arkeamme ja oloamme siinä? 

Tietoisuuden juurille – mistä mindfulnessissa on kysymys? 

Meditaatiolla ja mindfulness -harjoittelulla on lukuisissa tutkimuksissa osoitettu olevan muun muassa ahdistusta ja stressiä lieventäviä vaikutuksia. Jon Kabat-Zinn on yksi merkittävä vaikuttaja tällä saralla ja hän on tuonut länteen itämaisen perinteen tietoutta ja valistanut sen hyödyistä mm. lääketieteen saralla. 

Keskustelin teemasta kasvatustietelijä, mindfulness kouluttaja Melissa Georgioun kanssa. Melissa on kirjoittanut kirjan Arki Helpommaksi (2020, eng. Mindfulness Made Easy), joka antaa käytännönläheisiä vinkkejä tietoisuustaitojen tuomiseksi osaksi arkea ja tekee harjoittelusta helposti lähestyttävää. Mindfulnessia ei tarvitse ottaa liian vakavasti ja kirja tarjoaakin helppoja harjoitteita ja vinkkejä mm. tunne-elämän hallintaan. Kirjassa myös kumotaan yleisiä mindfulnessiin liittyviä myyttejä. 

Melissa kertoo keskustelussamme omakohtaisia ja samaistuttavia kokemuksia. Suuret ja pienemmätkin elämänmuutokset vetäisevät helposti maton zen-tilan alta, kun kaikkea ei voikaan kontrolloida. Elämän kanssa voi kuitenkin olla sinut, vaikkei se aina menisikään suunnitelmien mukaan. Elämä tapahtuu nyt, eikä suunnitelmissa, kuten sanonta kuuluu: “Life is what happens to you while you're busy making other plans.”

Harjoittele tietoista läsnäoloa ilman suuria tavoitteita 

Mindfulnessin suhteen on turha asettaa itselleen tiukkoja tavoitteita ja vaatia huippusuoritusta meditaatiomatolla sen enempää kuin arjessakaan. Joskus erheellisesti mindfulness -harjoittelua tehdään tavoitteena tyhjentää mieli, jolloin koko harjoituksesta saattaa tulla väkisin yrittämistä. Juuri tällaisesta ajattelusta on tarkoitus päästä eroon, vaan pikemminkin tarkkailla mielen liikkeitä avoimesti, ilman vaatimuksia ja erityisiä tavoitteita. 

Mindfulnessiin liittyy olennaisesti oivallus siitä, ettet ole yhtä kuin ajatuksesi. Harjoittelet tunnistamaan ajatuksesi ja antamaan itsellesi aikaa reagoida niihin. Melissa kutsuu mindfulnessia kindfulnessiksi – se on parhaimmillaan kiltteyttä ja armollista suhtautumista itseen ja mielessä viliseviin ajatuksiin. Negatiivinen ajatus ei ole yhtä kuin sinä tai kertomus siitä, että olet huono. 

Mindfulnessin voi ajatella olevan paikka sinun ja ajatustesi välillä – se paikka missä voit tunnistaa ajatuksesi ja antaa itsellesi lisäaikaa reagoida niihin haluamallasi tavalla. Tunne-elämän hallinta kehittyy, kun ihminen oppii tunnistamaan ja hyväksymään ajatuksiaan ja niihin liittyviä tunteita. Täydellinen zen-tila tai pitkät mediointisessiot ovat harvalle realistinen tavoite. Harjoitukset voi aloittaa pienistä tietoisesta hetkistä ja rutiinin myötä tästä läsnäolevasta tavasta syntyy luontaista.

Kuuntele ja / tai katsele Melissa Georgiounin kanssa käymäni keskustelu alta. Voit kuunnella keskustelun myös podcastina SpotifystaiTunesistaSoundCloudista ja YouTubesta