Mitä on kontemplatiivinen psykologia?

Julkaistu 7.7.2020 – Ilona Rauhala

Muistan aikoinaan, kun lääkäri ja stessitutkija  Heimo Langinvainio tuli erääseen tapaamiseen ääneen kummastellen: ”Oletteko kuulleet, että nykyään työelämässä puhutaan sellaista, että pitäisi olla oma itsensä!? Miettikääpä nyt mitä siitä tulisi!”

Jäin miettimään, mitä me oikeastaan tarkoitamme, kun käytämme käsitettä ’olla oma itse’? Yleensä sillä ehkä tarkoitetaan, että pitäisi yrittää olla mahdollisimman luonteva. 

Kutsuin kesäkuussa Heimo Langinvainion keskustelemaan kanssani siitä, mihin hän stressitutkijana ja työhyvinvoinnin ’grand old manina’ on päätynyt, minkä hän ajattelee olevan ihmisenä olemisessa tärkeää.  

Heimon viittasi omana itsenä olemisen pohdiskeluun naureskellen ja totesi, että omana itsenä oleminen riippuu oikeastaan siitä,  minkälainen sattuu olemaan. ”Joidenkin kannattaa ehkä tietyissä sosiaalisissa tilanteissa kuitenkin vähän skarpata”.

Psykologiassa puhutaan käsitteistä väärä minä (falce self) ja oikea minä (true self). Silloin on otettu mukaan olettama, että on olemassa joku muotti, johon jonakin päivänä loksahdan. Toisaalta siitä voi helposti horjahtaa pois, ja kokea, että elämä pakottaa olemaan jonkinlainen ja siksi en voi olla se, joka oikeasti olen. 

Meillä monilla on kokemuksia, että on yrittänyt olla jonkinlainen, jonkun odotuksen mukainen ja kun on päässyt tilasta pois, saattaa jälkeenpäin miettiä, mitä ihmettä minä oikein yritin tai ajattelin? Miksi olin sellainen? Miksi ihmeessä yritin olla jotain, mitä en ole. 

Heimo Langinvainio puhui keskustelussamme tietoisen olemisen kerrostumista, ikään kuin olemisen eri tasoista, joita voidaan ajatella olevan:

1) Konkreettinen ja käytännöllinen oleminen 
2) Ihmisten välinen oleminen
3) Henkinen oleminen

Sisäinen huone oman mielen vertauskuvana

Omaa itseä voi pohdiskella ’sisäinen huone’ mielikuvan avulla. Sisäinen huone on jonkinlainen näyttämö ja laboratorio, jossa voin tutkia ja testata, kuka olen. Voidaan leikitellä ajatuksella, mitä tapahtuisi, jos tyhjentäisin huoneen tai mitä tapahtuisi jos sanoisin sisäisen huoneeni alivuokralaissuhteen irti? Mitä tapahtuu sellaisessa hetkessä, kun poistan itseni omalta näyttämöltäni? Olen tällöin itse itsäni tarkkaileva mieli. 

Kontemplatiivinen Psykologia

Keskustelumme kulminoitui, kun Heimo kertoi olevansa innostunut kontemplatiivisesta psykologiasta. Hän kirjoittaa sivuillaan www.heimolanginvainio.com seuraavasti: 

”Kontemplatiivinen psykologia on psykologian soveltava osa-alue, joka tutkii henkisen ja hengellisen muutoksen, kehityksen ja kasvun näkökulmasta ihmisen kokemuksia ja mielen sisäisiä tapahtumia, kuten tietoisuutta, ajattelua ja tunteita, sekä niihin liittyvää käyttäytymistä.
 
Kontemplatiivinen psykologia käsittelee oman elämän merkityksellisyyttä ja elämäntilanteiden hallintaa, maailmankuvaa ja suhdetta perimmäisiin päämääriin ja tavoitteisiin.
 
Kontemplaatiossa ei pelkästään tarkkailla ja tutkita ohimeneviä mielen sisältöjä tai pyritä vaikuttamaan hetkellisiin tunnetiloihin – kuten usein tietoisen läsnäolon ja meditaation harjoittamisessa tehdään – vaan myötävaikutetaan positiiviseen kestävään persoonallisuuden kehitykseen, transformaatioon.
 
Kontemplatiivinen psykologia on linkkautunut suurten uskontojen tranditioihin”


Olen keskustelumme jälkeen kontemploinut valtavasti kysymystä, mitä on olla ihminen. Mitä on olla ihmisenä maailmassa? Huomaan, että kontemplaation käsite resonoi ja innostaa. Kuuntelin käymämme keskustelun moneen kertaan ja se koskettaa minua syvästi. 

Voit kuunnella polveilevan ja syvällekin menevät keskustelumme Spotifysta, iTunesista, SoundCloudista ja YouTubesta. Videon näet myös tästä: